Kun vauhtia tulee tarpeeksi mittariin, niin aina tapahtuu kommelluksia joko itselleni tai jollekin läheiselleni. Kaiken pahan alku ja juuri oli tämä:

Eräänä perjantai iltan vuotta 2000 jotain olin kotona ja motivaationi ruuanlaittoon ei ollut kovinkaan suuri. Ajattelin siis lyödä pakastimesta jäätyneen pakastepizzan uuniin. Iskin elektroniseen Japaniassa valmistettuun munakelloon aikaa jotta tietäisin millon eväs on valmiina nautittavaksi. Eipä aikaakaan kun sohvalla löhöily keskeytyi äärettömän ärsyttävään piipitykseen keittiön suunnalta. Tallustin keittiöön ja sammutin kellon. Otin patakintaan oikeaan käteen ja näppäränä oikealla kädellä uuninluukkua avatessani ja vasemmalla kuumaa peltiä uunista ottaessa... tunsin itseni todella tyhmäksi.